{"id":2182,"date":"2023-10-31T09:34:36","date_gmt":"2023-10-31T09:34:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/?page_id=2182"},"modified":"2024-02-21T12:11:05","modified_gmt":"2024-02-21T12:11:05","slug":"hiiliviljely","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/hiiliviljely\/","title":{"rendered":"Hiiliviljely"},"content":{"rendered":"
\n
<\/span>\"\"
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n

\n

HIILIVILJELYLL\u00c4 MONIA HY\u00d6TYJ\u00c4<\/h1>\n\n\n\n

Hiiliviljely on ekosysteemin k\u00e4ytt\u00f6tapa, joka pyrkii parantamaan ekosysteemin hiilitasetta, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilen sitoutumista ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiiliviljely on osa uudistavaa eli regeneratiivista maanviljely\u00e4, ruoantuotantomuotoa, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Metsien ja kaupunkien viheralueiden kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 tavoitellaan samankaltaisia hy\u00f6tyj\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

\n
Lue lis\u00e4\u00e4 hiiliviljelyst\u00e4 Carbon Action -sivuilta \"\"<\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n

Maaper\u00e4\u00e4n on varastoituneena valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 eloper\u00e4ist\u00e4 hiilt\u00e4, mutta kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t maanviljelyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat johtaneet maaper\u00e4n orgaanisen aineksen v\u00e4henemiseen maailmanlaajuisesti. T\u00e4t\u00e4 suuntausta voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uudistavia ja hiilt\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Hiiliviljely tarkoittaa  maanviljely\u00e4, joka lis\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ruoantuotannon ohella. Maan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 seuraa monia hy\u00f6tyj\u00e4: se parantaa heikentyneen maaper\u00e4n kuntoa, poistaa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 satoa ja tuottoja.<\/p>\n\n\n\n

CARBON ACTION -TILOILLA TESTATUT TOIMENPITEET<\/h2>\n\n\n\n

Carbon Actioniin osallistuvat viljelij\u00e4t testaavat erilaisia viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotta saisimme selville, mitk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t todella lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4n hiilipitoisuutta erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Viljelij\u00e4t kokeilevat esimerkiksi eloper\u00e4isen aineen, kuten lannan tai kompostin, levitt\u00e4mist\u00e4 pellolle, viljelykasveja, jotka ohjaavat enemm\u00e4n hiilt\u00e4 maahan, sek\u00e4 varsinaisen satokasvin ohella kasvatettavia hiilt\u00e4 sitovia ker\u00e4\u00e4j\u00e4kasveja. Nurmipelloilla erilaisten ruohoseosten k\u00e4ytt\u00e4minen auttaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuutta.
<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
\n

KER\u00c4\u00c4J\u00c4KASVIT JA SYV\u00c4JUURISET KASVIT<\/h3>\n\n\n\n

Ker\u00e4\u00e4j\u00e4kasveja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isemaan maaper\u00e4n eroosiota, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maan tuottavuutta ja laatua, parantamaan peltojen vesitaloutta, est\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteiden huuhtoutumista, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rikkaruohot ja tuhohy\u00f6nteiset kurissa, sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuutta. Syv\u00e4juuriset kasvit kuljettavat hiilt\u00e4 syvempiin maakerroksiin.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

JANKKUROINTI<\/h3>\n\n\n\n

Jankkurointi on syv\u00e4muokkausmenetelm\u00e4, jossa maan rakennetta rikotaan ja kuohkeutetaan mekaanisesti kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Jankkurointia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n peltolohkoilla, joilla maan tiivistyminen on ongelma. Tiivistyneen maan korjaaminen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 ensiaskel maaper\u00e4n hiilen lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\n

ORGAANISET MAANPARANNUSAINEET<\/h3>\n\n\n\n

Orgaaniset eli eloper\u00e4iset maanparannusaineet, kuten komposti ja erilaiset puuper\u00e4iset biomassat, auttavat kasvien kasvua ep\u00e4suorasti parantamalla maaper\u00e4n olosuhteita. Mikrobit saavat ravintoa n\u00e4ist\u00e4 maanparannusaineista, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n hiilt\u00e4 ja parantaa ravinteiden kiertoa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

MONIPUOLINEN VILJELYKIERTO<\/h3>\n\n\n\n

Monipuolinen viljelykierto tarkoittaa nurmen tai palkokasvien viljely\u00e4 vuorotellen viljan tai muiden kasvien kanssa maanparannustoimenpiteen\u00e4. Nurmikasvit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maan hiilipitoisuutta, kun taas palkokasvit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 maassa sitomalla sit\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
<\/div>\n\n\n\n
\n

LAIDUNNUS<\/h3>\n\n\n\n

Uudistavalla laidunnuksella j\u00e4ljitell\u00e4\u00e4n villein\u00e4 laiduntavien el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Karjan tiheytt\u00e4 ja tietyn laitumen tai aitauksen laidunnusaikaa kontrolloidaan tarkasti. Sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kasvillisuutta vain osittain ja kevyesti h\u00e4iritsem\u00e4ll\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 sorkillaan, el\u00e4imet auttavat maata sitomaan merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiilt\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HIILIVILJELYLL\u00c4 MONIA HY\u00d6TYJ\u00c4 Hiiliviljely on ekosysteemin k\u00e4ytt\u00f6tapa, joka pyrkii parantamaan ekosysteemin hiilitasetta, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilen sitoutumista ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiiliviljely on osa uudistavaa eli regeneratiivista maanviljely\u00e4, ruoantuotantomuotoa, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Metsien ja kaupunkien viheralueiden kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 tavoitellaan samankaltaisia hy\u00f6tyj\u00e4. Maaper\u00e4\u00e4n on varastoituneena valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 eloper\u00e4ist\u00e4 hiilt\u00e4, mutta kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t maanviljelyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat johtaneet maaper\u00e4n orgaanisen aineksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2182"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2295,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182\/revisions\/2295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}