{"id":2196,"date":"2023-10-31T09:35:21","date_gmt":"2023-10-31T09:35:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/?page_id=2196"},"modified":"2024-02-21T12:00:12","modified_gmt":"2024-02-21T12:00:12","slug":"case-haltiala-fi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/case-haltiala-fi\/","title":{"rendered":"CASE Haltiala fi"},"content":{"rendered":"
\n
<\/span>\"\"
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n

\n

HALTIALAN TILA HELSINGISS\u00c4<\/h1>\n\n\n\n

Pohjois-Helsingiss\u00e4 Vantaanjoen rannalla on ikivanhaa suomalaista maalaismaisemaa. Haltialan tila on kaupungin omistama karjatila. Peltoalueet ovat osa vanhaa, kulttuurillisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kartanoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jonka 1400-luvulla alkaneet viljelyperinteet jatkuvat edelleen osana Helsingin viheralueverkostoa. Haltiala on suosittu retkikohde, ja Helsingin yliopisto sek\u00e4 Ilmatieteen laitos tekev\u00e4t intensiivist\u00e4 Carbon Action -tutkimusta tilan pelloilla.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n

KUINKA MAAPER\u00c4N HIILIVARASTO MUUTTUU HALTIALAN TUTKIMUSPELLOLLA<\/h2>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

LUOMUVILJELY\u00c4 TAVALLISTEN MENETELMIEN RINNALLA<\/h2>\n\n\n\n

Haltialan tilalla on noin 202 hehtaaria peltoja, joilla kasvatetaan kotimaisia viljakasveja, kuten kauraa, ruista, ohraa ja vehn\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tilan peltoja viljell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa tavanomaisilla viljelymenetelmill\u00e4, muun muassa mineraalilannoitteita k\u00e4ytt\u00e4en. Rikkakasveja, tuhohy\u00f6nteisi\u00e4 ja kasvitauteja hallitaan torjunta-aineilla.<\/p>\n\n\n\n

Luomuviljely\u00e4 testataan noin 30 hehtaarilla, joilla kasveja lannoitetaan el\u00e4inten lannalla. Samoilla pelloilla kasvatetaan esimerkiksi typensitojakasveja, kuten apilaa ja herneit\u00e4, jotka auttavat typen lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ja edist\u00e4v\u00e4t ravinteiden kiertoa. Haltialan luomupelloilla rikkakasvien torjunta ja tuhoel\u00e4inten hallinta hoidetaan mekaanisin menetelmin sek\u00e4 vahvistamalla kasvien luonnollisia puolustusmekanismeja.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

MITTAUKSET P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA<\/h2>\n\n\n\n

Haltialan tilalla pellon hiilensidontaa ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 seurataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi maan olosuhteita, kuten l\u00e4mp\u00f6tilaa ja kosteutta, seurataan antureiden avulla, ja peltojen kasvipeitett\u00e4 seurataan satelliittikuvien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Mittausten lis\u00e4ksi hiilen sitomista tutkitaan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4tty tieto ja aineistot matemaattiseen mallintamiseen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa paremman ymm\u00e4rryksen s\u00e4\u00e4n ja viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vaikutuksista hiilen sitoutumiseen maaper\u00e4\u00e4n. Haltiala on toinen Helsingin yliopiston kahdesta SMEAR-Agri -tutkimusasemasta.<\/a><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
Lis\u00e4tietoja Haltialan mittauksista<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HALTIALAN TILA HELSINGISS\u00c4 Pohjois-Helsingiss\u00e4 Vantaanjoen rannalla on ikivanhaa suomalaista maalaismaisemaa. Haltialan tila on kaupungin omistama karjatila. Peltoalueet ovat osa vanhaa, kulttuurillisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kartanoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jonka 1400-luvulla alkaneet viljelyperinteet jatkuvat edelleen osana Helsingin viheralueverkostoa. Haltiala on suosittu retkikohde, ja Helsingin yliopisto sek\u00e4 Ilmatieteen laitos tekev\u00e4t intensiivist\u00e4 Carbon Action -tutkimusta tilan pelloilla. KUINKA MAAPER\u00c4N HIILIVARASTO MUUTTUU HALTIALAN TUTKIMUSPELLOLLA […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2196"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2287,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2196\/revisions\/2287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}