{"id":2199,"date":"2023-10-31T09:35:19","date_gmt":"2023-10-31T09:35:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/?page_id=2199"},"modified":"2024-02-21T12:59:43","modified_gmt":"2024-02-21T12:59:43","slug":"case-qvidja-fi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/case-qvidja-fi\/","title":{"rendered":"CASE Qvidja fi"},"content":{"rendered":"
\n
<\/span>\"\"
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n

\n

QVIDJAN TILA PARAISILLA<\/h1>\n\n\n\n

Qvidjan tila Paraisilla on yksi Pelto-Observatorion tutkimustiloista. Tila sijaitsee It\u00e4meren rannalla Lounais-Suomessa, ja sill\u00e4 on pitk\u00e4 historia. Tilalla sijaitsee keskiaikainen harmaakivinen linna ja tilan peltoja on viljelty yli tuhannen vuoden ajan. Nyky\u00e4\u00e4n tilalla kokeillaan ja tutkitaan ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 ja erilaisia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja hiilt\u00e4 sitovia maataloustoimia, joiden avulla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ravinteiden huuhtoutumista It\u00e4mereen. Tilan pelloilla tehd\u00e4\u00e4n Carbon Action -tutkimusta monin mittausmenetelmin.<\/p>\n\n\n\n

\n
Qvidja \"\"<\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n

KUINKA MAAPER\u00c4N HIILIVARASTO MUUTTUU QVIDJAN TUTKIMUSPELLOLLA<\/h2>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

QVIDJAN TILALLA LAITUMET, PELLOT JA METS\u00c4T OVAT YHT\u00c4 KOKONAISUUTTA<\/h2>\n\n\n\n

Qvidjan pelloilla pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maaper\u00e4n hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eloper\u00e4isi\u00e4 maanparannusaineita ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Hiilen sitominen maaper\u00e4\u00e4n aloitettiin parantamalla maan rakennetta viljelem\u00e4ll\u00e4 nurmea.<\/p>\n\n\n\n

Pellot on siirretty viljelykiertoon, jossa kotimaisilla lajeilla ja typensitojakasveilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Viljelykierto hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia kasveja, joilla on erilaiset ominaisuudet ja jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, edist\u00e4en maaper\u00e4n monimuotoisuutta ja sen kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4. N\u00e4in parannetaan maan rakennetta ja pyrit\u00e4\u00e4n torjumaan rikkakasveja. Tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 maa kasvipeitteisen\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden. Maanmuokkausta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon, koska se vapauttaa hiilt\u00e4 maasta ilmakeh\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvien kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hyvin suunniteltu rotaatiolaidunnus on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilt\u00e4 maatilalla. Qvidjan maata laiduntavat hevoset, Highland-karja ja lampaat. El\u00e4inten valinnassa otetaan huomioon koko j\u00e4rjestelm\u00e4 ja tilan perusperiaatteet. Hevosten, karjan ja lampaiden yhdistelm\u00e4 varmistaa parhaan laidunnuksen ja rehun tehokkaan k\u00e4yt\u00f6n, sek\u00e4 auttaa esimerkiksi torjumaan loisia. Laiduntaessa pellot ja mets\u00e4t saadaan hy\u00f6dynnetty\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 my\u00f6s ihanteellisia biodiversiteetin lis\u00e4\u00e4miselle ja suojelulle.
<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

MITTAUKSET P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA<\/h2>\n\n\n\n

Qvidjassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvatoimisia mittalaitteita. Mittausten avulla arvioidaan hiilen sitoutumista ja pysyvyytt\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi maaper\u00e4n olosuhteita, kuten l\u00e4mp\u00f6tilaa ja kosteutta, seurataan mittausantureiden avulla ja peltojen kasvipeitett\u00e4 tarkkaillaan satelliittikuvien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Mittausten lis\u00e4ksi hiilen sitoutumista tutkitaan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 dataa matemaattiseen mallintamiseen. Qvidjan tilan mittaus- ja mallinnustulosten perusteella on my\u00f6s kehitetty maailman ensimm\u00e4inen, p\u00e4ivitt\u00e4in p\u00e4ivittyv\u00e4 15 vuorokauden ennuste nurmipellon hiilitaseelle.<\/p>\n\n\n\n

\n
Lis\u00e4tietoja Qvidjan mittauksista<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

QVIDJAN TILA PARAISILLA Qvidjan tila Paraisilla on yksi Pelto-Observatorion tutkimustiloista. Tila sijaitsee It\u00e4meren rannalla Lounais-Suomessa, ja sill\u00e4 on pitk\u00e4 historia. Tilalla sijaitsee keskiaikainen harmaakivinen linna ja tilan peltoja on viljelty yli tuhannen vuoden ajan. Nyky\u00e4\u00e4n tilalla kokeillaan ja tutkitaan ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 ja erilaisia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja hiilt\u00e4 sitovia maataloustoimia, joiden avulla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ravinteiden huuhtoutumista It\u00e4mereen. Tilan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2199"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2199"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2318,"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2199\/revisions\/2318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fieldobservatory.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}